Kotiseututuokio, osa 2: Salaisten Uhrilähde, Halikko

Osa 1: Lammaskoski, Pertteli >>

Jos nykypäivänä näkisin tienposkessa viitan "Uhrilähde", kurvaisin siitä paikasta sitä katsomaan. Salon Salaisissa olevasta Uhrilähde-viitasta olen kuitenkin joskus painellut ohi korvaa lotkauttamatta. Siihen asiaan tuli korjaus nyt, kun isäni otti lomani aikana puheeksi, että siellä sellainen on.


Yhtenä iltana lähdimme sitten mieheni kanssa Salaisiin ajelemaan ja Uhrilähdettä etsimään. Löysimme tienviitan kuvaillusta paikasta, ja jätimme auton siihen metsätienvarteen levennykselle parkkiin. Metsäpolku johdatti lähteelle.


Uhrilähde metsän sylissä oli iso ja kirkasvetinen, kuin akvaario. Siitä lähti metsään mutkittelemaan ihan kunnon puro, eli lähteen pohjasta tulee vettä melkoista tahtia.



Metsä lähteen ympärillä oli vanhaa ja kaunista. Kuntan tallautuneisuudesta päätellen täällä käy jonkin verrankin ihmisiä, ja muutama kolikkokin lähteen pohjalla kimmelsi.



Lähde välittömine ympäristöineen on suojeltu, onneksi. Paikka oli todella kaunis, ja lähteen kirkasta vettä oli ihana katsella puronsolinaa kuunnellessa.

Harmillisesti en ollut älynnyt ottaa kotoa Sodankylästä matkaani uutta taskupokkariani, jonka olin hankkinut vedenalaiskuvaukseen. Olisi ollut hauska testata sitä ensimmäistä kertaa täällä.



Minulla ei ollut lähteelle lahjaa tuoda. Olinpa ollut ajattelematon lähtiessäni katsomaan Uhrilähdettä ilman edes yhtä taskun pohjalla odottavaa kolikkoa matkassa. Toivottavasti lähde laski ihailuni ja arvostukseni hyväksi lahjaksi.
Oma valokuva
Löysin itseni ja oman paikkani Lapista vuonna 2014. Rakastuin rauhaan ja omaan oloon, luontoon ja hiljaisuuteen, loputtomiin kiveliöihin, kirkkaisiin vesiin ja humiseviin tuntureihin.

Kuvia Kotokaltiolta