Luosto Snowcross 2017

Viime viikonloppuna oli Luostolla Snowcrossin SM-kisat. Snowcrossissa kelkkailijat ajavat lyhyehköä rataa ympäri. Radalla on tiukkojakin mutkia sekä tietenkin hyppyreitä. Jos osaa ja pystyy hyppäämään kunnon loikkia, on niissä paikoin hyvä mahdollisuus ohittaa muita kisaajia.


Miehellä oli vapaata, joten lähdimme yhdessä kisoja katsomaan. Osui hieno talvipäivä, ja paikka oli meille molemmille uusi. Lisäksi itse en ole koskaan käynyt snowcross-kisoissa missään muuallakaan, ainoastaan watercrosseissa Ivalossa pariin kertaan.


Jätimme auton parkkiin, ja liput tapahtumaan (10€/nokka) meille myytiinkin jo auton ikkunasta. Rinteen juurella oli iso kahvilarakennus terasseineen. Kisat olivat vasta alkaneet.


Joimme aluksi terassilla kahvit ja siirryimme sitten radanvarteen katsomaan kisoja. Vaatteita ei olisi voinut olla päällä enempää, ja aluksi olikin ihan sopiva lämpötila, mutta auringon vetäydyttyä pilveen ja tuulen alettua tuli muutamassa tunnissa kuitenkin aika vilakka.


Onneksi kisat pitivät mielenkiintoa yllä niin, ettei kylmyyttä ihan heti huomannut.


Oli mahtava katsella komeita hyppyjä. Loukaantumisiltakaan ei kisoissa kokonaan vältytty, välillä odoteltiin ambulanssia.

Ajoittain kisa oli tauolla myös siksi, että rataa hyppyreineen piti kesken kaiken kunnostella tampparin kanssa.


Kävimme välillä popsimassa kahvila-ravintolassa makkaraperunat, jotka kannettiin meille peräti pöytään saakka. Sellaiseen en ole Lapissa juuri tottunut.


Terassiltakin kisat näki hyvin, ja siinä moni olikin niitä seuraamassa.

Oli mukava huomata, että kotikunnassa järjestetään tällaisia tapahtumia. Myöhemmin keväällä on myös Luosto Mayhem, jonne ilman muuta myös aiomme, ellei sää ole kovin huono. Minulla ei ole käsitystä millainen tapahtuma mayhem ylipäänsä on, joten odotan mielenkiinnolla, mitä on luvassa. Viime keväänä minua jäi harmittamaan että Ylläs Mayhem pääsi vilahtamaan ohitse ennen kuin edes kuulin siitä. Onneksi on taas kevät ja uudet mayhemit!

Kommentit

Oma valokuva
Löysin itseni ja oman paikkani Lapista vuonna 2014. Rakastuin rauhaan ja omaan oloon, luontoon ja hiljaisuuteen, loputtomiin kiveliöihin, kirkkaisiin vesiin ja humiseviin tuntureihin.