Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2017.

Luosto Snowcross 2017

Kuva
Viime viikonloppuna oli Luostolla Snowcrossin SM-kisat. Snowcrossissa kelkkailijat ajavat lyhyehköä rataa ympäri. Radalla on tiukkojakin mutkia sekä tietenkin hyppyreitä. Jos osaa ja pystyy hyppäämään kunnon loikkia, on niissä paikoin hyvä mahdollisuus ohittaa muita kisaajia.


Miehellä oli vapaata, joten lähdimme yhdessä kisoja katsomaan. Osui hieno talvipäivä, ja paikka oli meille molemmille uusi. Lisäksi itse en ole koskaan käynyt snowcross-kisoissa missään muuallakaan, ainoastaan watercrosseissa Ivalossa pariin kertaan.


Jätimme auton parkkiin, ja liput tapahtumaan (10€/nokka) meille myytiinkin jo auton ikkunasta. Rinteen juurella oli iso kahvilarakennus terasseineen. Kisat olivat vasta alkaneet.


Joimme aluksi terassilla kahvit ja siirryimme sitten radanvarteen katsomaan kisoja. Vaatteita ei olisi voinut olla päällä enempää, ja aluksi olikin ihan sopiva lämpötila, mutta auringon vetäydyttyä pilveen ja tuulen alettua tuli muutamassa tunnissa kuitenkin aika vilakka.


Onneksi kisat pitiv…

Onnentuoja

Kuva
Tänään se tapahtui.


Harmaan talvipäivän ja hennosti leijailevien lumihiutaleiden keskeltä erottui silmäkulmaani oranssi leimahdus.


Siinä se oli, ihana, kaunis, suloinen, veikeä kuukkeli.


Ja sillä oli kaverikin.


Jämähdin ihan, mutta sitten huomasin, että nämä eivät ole samanlaisia jänishousuja kuin serkkunsa närhet. Kuukkelit antoivat minun kuvata muutaman metrin päästä kaikessa rauhassa.

Tätä hetkeä on odotettu. Onnenpäivä! Toivottavasti lintulautani antimet olivat heille mieleen. Ottaisin heidät mielelläni vakiovieraiksi.

Juttu julkaistu aiemmin osoitteessa oleminen.blog.

Sunnuntai

Kuva
Tehtiin Moskun kanssa metsään puolen kilometrin lumikenkäreitti. Ei ollut ihan helppo ensimmäinen kierros, kengät upposivat noin puoleen väliin hankea, mutta sittenkin lumi nousi polveen saakka.


Nyt reitti on jo polettunut ja siinä on helppo kävellä. Tänä aamuna oli ihana sää nauttia lumisesta metsästä.


Hiiripöllö lehahti kuin nuoli päidemme yläpuolelta. Sillä oli suuntana lintulautamme, en jäänyt seuraamaan, että saiko pöllö aamiaista. Jos sai, niin varmaan sai lihavan linnun. Meidän siivekkäämme ovat syöneet maapähkinöitä jo jonkun aikaa.

Närhi tarkkaili meitä puiden lomasta. Löydätkö sen kuvasta?


Närhiä on monta, ehkä viidestä seitsemään, ja ne ovat kaikki suuria ja komeita. Ne tulevat lintulaudalle monta kertaa päivässä, mutta pinkaisevat pakoon pienestäkin liikkeestä pihalla tai ikkunassa.


Punatulkut ja tiaiset laulavat jo kovin. Yhtenä päivänä kuulin varpuspöllön useaan kertaan viheltelevän pihalla, mutta se ei näyttäytynyt minulle. Lintulaudalle uusina lajeina ovat tulleet myös…

Lumikengät

Kuva
Viime viikonlopun reissu Luostolle johti siihen, että en voinut muuta kuin ostaa itselleni ikiomat lumikengät. Tänään ne tulivat postissa.


Hintavertailu kannatti. Samat lumikengät maksoivat yhdellä nettisivulla 240 euroa, toisella 160. Hinta on silti sen verran kova, että syytä on olla kestävät. 

Lähdin perjantaina töiden jälkeen testaamaan kenkiä Ahvenjoen jäälle. Mosku tuli kaveriksi sillä aikaa, kun mieheni ja hänen tyttärensä alkoivat viritellä jälleen illaksi nuotiota.


Mosku löysi jokitörmästä koko ajan tutkittavaa. Se juoksi varvaskarvat suhisten edestakaisin, työnsi päänsä lumihankeen ja haukkui sinne lumeen.



Lumikengillä oli hyvä mennä. Uudet kengät vaikuttivat hyviltä jalassa, ne olivat tukevat eivätkä haitanneet askellusta. Kengät olivat myös helppotajuiset, niiden toimintaperiaate selvisi nopealla pähkäilyllä.

Joki kapeni yllättäen, vaikka kävelin alavirtaan. Päättelin, että sulan aikaan joen vedet lähtevät siinä kohtaa leviämään suota pitkin eteenpäin. Tai sitten pajukk…

Nuotiopaikka

Kuva
Viime viikonloppuna avasimme terassikauden täällä Sodankylässä. Terassikausi meidän malliin, eli istuttiin pihalla nauttimassa kevätsäästä tulistelun merkeissä Essin kanssa. Taisi meillä siinä nakkien kyytipoikana yksi olutkin olla.


Tulipaikkaa ei vielä ollut, eli alun alkajaisiksi sellainen piti luoda.

Silmäilimme Essin kanssa missä kohtaa olisi nuotiolle paras paikka. Joen rannalta löytyi juuri sopiva lovi koivujen lomasta, mahdollisimman läheltä rantaa. Kaivoimme lumeen tilan nuotiolle ja jakkaroille.

Kaivaessa totesimme, että niin se vain on, 70 senttiä puhdasta pöllyävää puuteria. Alinna oli liukasta jäähilettä, joka ei pitänyt askeleen alla yhtään. Lapioimme lumet joen jäälle, josta kevään sulavesi vieköön ne pian mennessään. 

Raahasimme varastosta löytämäni puupöllit paikalle istuimiksi (joku on tällä pihamaalla joskus teurastanut komean kelon) ja viritimme nuotion.


Ripustimme vastasyntyneen nuotiokehän ympärille puihin kodama-henkiä, joita Essi oli edellisenä iltana maalannu…

Luiro

Kuva
Legendaarinen Luiro on kutsunut minua jo jonkin aikaa tuosta erämaiden yli. Jään allahan se nyt toki uinuu, mutta Essin ollessa täällä päätimme lähteä sitä kuitenkin katsomaan.

Ajoimme Luiron rannalla olevalle laavulle. Sodankylän kartalla sekä maastokartalla oli laavu merkitty joenmutkaan, tien viereen. Arvuuttelin, olisiko tie aurattu, ja oli se. Ajoimme Moskuvaaran kautta Sodankylän syrjämaille, joissa yllättävän hyvin aurattu ja leveä tie halkoi metsiä ja soita siitä huolimatta, että kymmeniin kilometreihin ei siellä näyttänyt olevan asutusta.

Ajoimme paikasta ensin ohi. Sitten selvisi, miksi. Laavua ei näkynyt tielle, koska sitä ei ollut.


Tien varressa oli levennys ja lumelta näimme, että joku oli joskus ajanut laavupaikalle moottorkelkalla. Niinpä päättelimme, että hanki kantaa siinä pienellä pätkällä, jätimme auton parkkiin ja astelimme joen rantaan.

Ei siinä mitään laavua ollut. Essi kuitenkin äkkäsi lumihangesta kohoavan kinoksen, ja kaivoi sen alta esiin tulipaikan.

Onneksi …