Ketunliekit

Hetken aikaa pyörin keskellä tietä, mutta sitten päätin kääntyä iltalenkiltäni ympäri.


Päästin Moskun vapaaksi juoksemaan joenrantaan ja hain kameran.


Revin puupenkin irti hangesta ja nakkasin sen rantatörmän lumeen. Se sai toimia jalustana.


Mosku kohnasi rantaa ja kävi välillä tarkistamassa, että minulla on kaikki hyvin.


Olen rakastanut revontulia siitä saakka kun tulin pohjolaan. Ne tuntuvat ystäviltä. Aivan kuin ne olisivat viesti tai muistutus jostain kaukaa?

Juttu julkaistu aiemmin osoitteessa oleminen.blog.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Variaattorin hihnan vaihto

Lapin äijän keitto

Haluamisesta