Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2015.

Pallaksella porojen kanssa

Kuva
Piti illalla lähteä tuulettumaan ja taas kerran suuntasin Pallakselle. Sinne on tästä jotenkin luonnollista lähteä, vaikka ajomatkaa tulee 50 kilometriä. Pallakset näkyvät pihallemme ja mieleni tekee päästä korkealle, siksi lähestyn niitä aina silloin tällöin.


Olin taas tuntikausia liian myöhään liikkeellä valloittaakseni Taivaskeron eli Himmelriikin, joka on Pallastuntureiden korkein huippu. Lähtipä Taivaskeron reittiä (yhteensä 9 kilsaa) kiertämään kumpaan suuntaan vaan, edessä on heti ensimmäiseksi aivan jumalaton nousu joko Pyhäkerolle tai toisessa päässä Laukukerolle.

No tokihan sen arvaa, että kun tuntureille mennään niin pitää tietenkin nousta.


No, ei se nousu vielä mitään, mutta ympäristö ottaa suoraan sanottuna pattiin. Kaikkialla näkyy sähkölinjoja, hiihtohissi ja vaikka mitä ihmisen rakennelmia. En ole vielä koskaan ehtinyt niin kauas, että se jättiläismäinen hotellikin jäisi näkyvistä - jääköhän se koko reitin aikana piiloon?

Ylös noustaan kyllä hiki hatussa, ja tunturit s…

Ready to go, where's my snow?

Kuva
Moottorikelkan teippaaminen oli eniten hermoja raastavaa puuhaa mitä olen tainnut koskaan kokea.

Mies oli tilannut Ameriikasta teippisarjan vajaalla parilla sadalla eurolla. Eli sössiä ei oikein olisi saanut, vaikka kummallakaan ei ollut tällaisesta teippaustouhusta mitään kokemusta.

Hikisimpinä hetkinä ei lohduttanut sekään, että "videolla tää näytti niin helpolta."

Tässä siis kyseinen kelkka sellaisena kuin se ostettiin.


Mies irrotti teipattavat osat ja maalasi ne mustiksi sellaisilla maaleilla, joiden kuulemma pitäisi muovipinnallakin kelkan lumihangessa rymyämistä kestää. Tietenkin ensin pesu vahvoilla myrkyillä, sitten pohjamaali alle ja lopulta kaksi kerrosta kiiltävää mustaa ja vielä kirkaslakka päälle. Myös tuulilasilätkä sai maalikerroksen.

Pohjalle laitettiin Mastonin Primeriä, väriksi Maston Acryliä ja päälle King Colour kirkaslakkaa. Kaikki olivat spray-pulloissa.


Sitten ne tarrat.

Ensinnäkin tarvittiin paljon valoa, hämärässä ei olisi onnistunut.

Toisekseen tarv…

Kurkistus tupaan

Kuva
Aurinkoisen lauantain kunniaksi ajattelin esitellä kotiamme muutamalla kuvalla. Nämä ovat niitä postauksia, joita on erityisen ihana katsella joskus vuosien päästä uudestaan itse, kun koti on aikojen saatossa taas muuttunut tai ehkä joissain tapauksissa vaihtunut kokonaan.

Ja ehkäpä pieni kurkistus niin sanotusti kulissien taakse tuo minua myös lähemmäs teitä.

Pienessä omakotitalossa, jota asumme, ovat olohuone ja keittiö yhtä ja samaa tilaa. Rakastan tupakeittiöitä, koska sekä olohuone että keittiö ovat kodin yhtä suurta sydäntä. Meillä on myös takka, joka lämmittää mukavasti koko tilaa ja myös makuuhuoneita.

Suurimmat huonekalut, kuten sohva ja aivan mielettömän upea kelohirsistä tehty keittiön pöytä- ja penkkikalusto olivat täällä valmiina. 
Tekstiilit taasen olen vuosien saatossa hankkinut pääasiassa Salon mahtavan hyviltä kirpputoreilta. Suosittelen niitä kaikille kirppisten ystäville. Ne ovat ainoa kaupunkielämään liittyvä asia, joita olen kaivannut koko vuoden aikana Lapissa. 

Vuorokaudessa ehtii tapahtua paljon

Kuva
"Tolokun reposet", totesi mies eilen katsellessaan keittiön ikkunasta pihalle.

Sitten tulikin kämppään säpinää, kun ryntäsin ylös Simpsoneitten äärestä ja vedin ulkokamppeet päälle. Suihkin tuulipuvussani kameran kanssa pihalle, perinteiseen tyyliin ilman muistikorttia. Suihkin takaisin sisälle, hain muistikortin ja viiletin ulos illan pimeyteen.

Niin siis totta puhuen otin kuistilta vain muutaman askeleen pois, jotta liiketunnistimella syttyvä pihavalo lakkasi näkemästä minut ja sammui.


Hetkeä myöhemmin revontulet hävisivät.

Aamu valkeni, noh, valkeana. Pakkanen oli lopultakin purrut ja koko maailma oli kuurassa. Käppäilin joen rantaan kameran kanssa ja silloin aurinko päätti näyttäytyä vilaukselta.


Jostain kuului aseen pamaus, joka raikasi pitkin Kittilän maita ja mantuja yksinäisenä äänenä. Joku taisi saada paistia!

Tämän enempää ei aurinkoa ole tänään näkynytkään, sillä pian aamun jälkeen alkoi lumisade, joka sitten jatkuikin tuntikausia.


Tästä se talvi alkaa.

Tänä iltan…