Voi mieletöntä mitä maisemia

Sade on piiskannut ikkunaa tänään aivan aamusta saakka. Joenpuoleiset ikkunat valuvat ulkona vettä solkenaan. Ihanaa! Viime talvena minun tuli vettä ikävä, kun sulaa solinaa ei kuullut missään, kaikki oli vain jäässä.

Viime viikkoina sää on ollut kuvankaunis. Mutta nyt saadaan vettä ja se tuntuu kuin maailma täyttyisi uudesta puhtaasta raikkaasta ilmasta.

Eilen pilvet kerääntyivät taivaalle, mutta sadetta ei vielä saatu. Aurinko pääsi pilvipeiton lomasta maahan iltaa vasten. Kauppareissulla tuli vihdoinkin pysähdyttyä ottamaan niitä ruskakuvia, joita olen jo pitkään aikonut ottaa.

Haavikko se kyllä erottuu.
Jollain on mökki ihan kivassa paikassa.

Ounasjoki oli niin tyyni, että.

Mies parkkeerasi auton käskystäni erinäisiin paikkoihin ja jäi itse ratin taakse huoltokirjaa selailemaan siksi aikaa, kun minä könysin rantaan kuvaamaan.

Pian minulle valkeni, miten mieletön maisema todella oli. Yritin huitoa miehelle että tule nyt hyvä ihminen katsomaan, mutta huitomiseni ei kantautunut hänen näkimiinsä huoltokirjan sivujen takaa.



Yhdestä rannasta löytyi ihan yllättäen kuvauksellinen venekin.

Viimeisen kuvan otimme vielä aivan kotimme läheltä, se on tässä alla.


Kotiin päästyämme naapurin Jussi-kissa oli meitä vastassa ja tuli taas taloon tekemään tupatarkastusta. Hauska kaveri, vaikka en ymmärrä miksi se haluaa tulla sisälle, kun se ei selvästikään näytä olevan sitten piirun vertaa kiinnostunut meistä. Ilmeisesti kyseinen karvatassu on asunut joskus tässä talossa ja muuttanut sitten virallisesti naapuriin, mutta ikävöi silti vanhaakin kotiaan.

Jussi.
Sateenrummutuksen yli kuuluu lehmän ammunta pellon toisesta päästä. Eräänä päivänä tässä olikin säpinää, kun työpöydän ääressä ahertaessani huomasin, että lehmä on ikkunan takana ja kaikkea muuta kuin aitauksessaan. Se oli ujuttautunut joentörmän kautta jollain konstilla paimenpojan ylitse.

Tuommoinen ilmestyi.
Ja kohta tuli toinen perässä.

Otin äkkiä soittoa naapurin isännälle ja sieltä tultiinkin kiireen vilkkaa ohjaamaan elikot takaisin aitaukseen. Onneksi kaikki meni hyvin ja tilanne oli heti hallinnassa.

Hetken kuluttua ryykelsi yksi lehmä aivan aitauksen toisesta äärilaidasta talomme päätyyn ja aloitti kurkku suorana vallan hirvittävän ammumismetakan. Maatilan isäntä komensi sitä olemaan hiljaa, mutta lehmä huusi vaan. Olisi ollut mukava saada tietää, mitä se oikein sanoi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Variaattorin hihnan vaihto

Lapin äijän keitto

Haluamisesta