Ivalo Watercross 2015

Viikonlopulla Ivalossa kisattiin siitä, kuka ajaa taitavimmin moottorikelkalla veden päällä - ja kenellä on siihen paras kalusto.

Olin odottanut watercross-kisoja jo tosi pitkään, sillä en ollut koskaan aiemmin nähnyt lajia livenä. Vain Youtube-videoilta. Ja niissä se näyttää tosi siistiltä.

Harmitti, kun taivas oli lauantaiaamuna pilvessä. Juuri edellisenä iltana oli ollut kaunis ilma, ja sunnuntainakin aurinko paistoi, mutta tottakai juuri kisapäivänä sää oli harmaa ja vesitihkuinen. Kylmyydestä puhumattakaan!

No, niillä mennään mitä on. Kaikki lämpimät vaatteeni olivat tietenkin kotona Kittilässä, koska matkaan lähtiessäni luulin, että oli kesä. Pakkasin päälle ne vaatteet jotka vähänkään kykenin ja hain kaupasta vielä lisää. Sitten ei muuta kuin kisapaikalle!




Hyppyristä laskeutuminen menestyksekkäästi on taitolaji ja vaatii paljon myös kelkalta.


Kisaajat kiersivät joella rataa, johon kuului myös hyppyri.

Paljon nähtiin myös upotuksia eli niitä hetkiä, kun kelkka vajosi joen pohjaan. Se kuuluu lajiin kuulemma hyvin olennaisesti.

Tuolloin vesiskootterikuski ryntäsi täyttä häkää ensin noukkimaan vedestä ylös kelkan kuljettajaa.

Uponneesta kelkasta nousi ylös koho, jonka perusteella lautalla olleet ihmiset löysivät kelkan, nostivat sen pintaan ja toivat rannalle.

Tämän aikaa kisa oli aina hetken pysähdyksissä.


Kelkkaa nostetaan veden pohjasta.
Tunsimme piston sydämessämme kun seurasimme kisaa ilmaiseksi sillalta sen sijaan, että olisimme maksaneet lipun varsinaiselle oleskelualueelle. Myönnän ja pyydän anteeksi.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Käsittämätön kisa. Kuinka paljon bensaa, öljyä ja voiteluaineita jää jokeen tällaisen "urheilun" jälkeen?
Se on ihan totta tuokin. Yritin pikaisesti googlettaa asiaa, mutta en löytänyt aiheesta oikein mitään.

Kyllähän se niin valitettavasti on, että luonto kärsii aina kun ihminen harrastaa mitä moottoriurheilua tahansa.

Lapissa ihmiset ovat tottuneet moottorinpärinään, kun pelkkä kauppareissukin voi olla yli sadan kilometrin mittainen. Ehkä siinä ei watercrossit sitten enää mieltä paina, kun bensaa kuluu niin paljon jo ihan normaaliin elämiseenkin.
Oma valokuva
Löysin itseni ja oman paikkani Lapista vuonna 2014. Rakastuin rauhaan ja omaan oloon, luontoon ja hiljaisuuteen, loputtomiin kiveliöihin, kirkkaisiin vesiin ja humiseviin tuntureihin.