Ajatuksia muutosta - taas

Muutto on edessä reilun viikon päästä. Sitä ennen on vielä yhteensä seitsemän päivää töitä.

Muutto jännittää minua kahdesta syystä. Ei se ollenkaan yhtä paljon jännitä kuin se, kun aikoinaan muutin yksin Salosta Karigasniemeen. Mutta jännittää se silti. Mietin, millainen kyläyhteisö meitä on vastassa. Karigasniemellä olen tuntenut oloni tervetulleeksi ja kylän ihmiset ovat olleet juttelevaisia ja pyytäneet mukaansa milloin minnekin. 

Kittilään onneksi muutan miehen kanssa enkä yksin, ja tiedän että ainakin vuokraisäntämme on tosi mukava. Toivon, että paikkakunta ottaa meidät muutenkin hyvin vastaan. Tuolla alueella on totuttu siihen, että ihmisiä muuttaa sinne etelästä vain talveksi, ja keväällä he palaavat etelään tai kuka minnekin. Me emme muuta vain sesonkia varten, tai ainakaan se ei ole suunnitelmamme. 

Toinen asia joka jännittää on raha. Säännöllinen kuukausipalkka loppuu ja tottakai se jännittää. Mutta niin sen on oltava, koska muutoin en pysty kokeilemaan siipiäni freelancerina. 

Levin läheisyys uudesta kodistamme käsin on hyvä siksi, että siellä on työpaikkoja tarjolla ja minäkin pääsen taatusti taas vakituisiin töihin jos rahatilanne sitä jossain vaiheessa vaatii. 

Kaipa muuton aina kuuluu hiukan jänskättää. Pääasia, että kuitenkin päällimmäisenä on tunne ilosta, kun saa aloittaa elämän uudessa kodissa yhdessä rakkaan kanssa.

Kommentit

Tuula Laakso sanoi…
Onneksi, ette joudu kauaksi noista sinun nykyisistä retkipaikoistasi ja maisemistasi, on ne vaan niin upeita. Tuo kammi on aivan mahtava. Onnea matkaan ja kaikkea hyvää tulevaan :)
Kirlah sanoi…
Maisemat upeita ja hämmästyttävän paljon erilaisia ja täkäläisittäin uudenlaisia lintuja.
Oma valokuva
Löysin itseni ja oman paikkani Lapista vuonna 2014. Rakastuin rauhaan ja omaan oloon, luontoon ja hiljaisuuteen, loputtomiin kiveliöihin, kirkkaisiin vesiin ja humiseviin tuntureihin.