Räptähtiä Kautokeinossa

Viime yö meni Kautokeinossa hyvää musiikkia kuunnellessa. Laiskoteltuamme koko perjantain lähdimme ajamaan kohti saamelaiskaupunkia iltakahdeksan maissa. Keikka alkoi Suomen aikaa kello 23. Sää oli suttuinen ja harmaa, mutta ei pahin mahdollinen ollenkaan.

Pysähdyimme Kautokeinossa tutulle Statoilille hampurilaisille ja totesimme siihen saapuessamme, että keikkapaikka onkin aivan vieressä oleva urheiluhalli.

Liput meillä oli valmiina, olin ostanut ja printannut ne tapahtuman sivuilta. 385 kruunua per lippu, joka tekee euroissa 50. Sillä hinnalla oli määrä nähdä Ailu Valle, SlinCraze ja Felgen Orkester sekä joku jonkin joikauskisan voittaja Jörgen Stenberg.

Saapuessamme halliin kävi hirviä mäihä, sillä Felgen Orkester oli juuri vetämässä soundchekkiä.

Heti aluksi kuulin siis ehdottoman tämän hetken suosikkibiisini Buolli Dollan. Yleisöä ei ollut paikalla vielä nimeksikään, eihän varsinainen konsertti ollut edes alkanut, joten kuuntelin soittoa kaikessa rauhassa hymyssä suin. Tunnistin lavalta vaikka kuinka monta jamppaa, joihin olen töissä ollessani useasti törmännyt. Tavattoman nuoria kavereita muuten.


Karasjokelainen Felgen Orkester tekemässä soundchekkiä.

Jörgen Stenberg ei varsinaisesti tehnyt suurta vaikutusta, hänen musiikkinsa ei ole ihan minun tyyliäni, mutta kyllähän sitä kuunteli. Lavalla oli kuitenkin kokonainen bändi ja varsinkin viulun sävelet tekivät minuun vaikutuksen. Musiikki oli muun muassa viululla ja fagotilla säestettyä rokkia (?), ja laulu pelkkää voimakasta joikua - siinä aika eksoottinen yhdistelmä.

Biisit oli kyllä taidokkaasti ja harkiten tehty, sitä ei voi kiistää.

Stenbergin esiintyessä paikalla oli vasta kourallinen nuoria.


Jörgen Stenberg

Stenbergin jälkeen lavalle nousi Ailu Valle. Hänen keikkansa aikana sali täyttyi yleisöstä ja heti ensimmäisistä sävelistä lähtien yleisö alkoi ankarasti jorata.

Olimme melkeinpä ainoat, kellä ei ollut saamenpukua päällä. Paikalla oli loppuillasta aivan valtavasti väkeä, pääasiassa nuoria, ja kaikilla oli saamenpuku. Pukuja on erilaisia, Kautokeinon puku lienee koristeellisin ja niitä oli tietenkin nähtävillä vaikka kuinka paljon.

Vallen musiikki toimi livenä valtavan hyvin. Se oli energisempää, raskaampaa ja jotenkin ryhdikkäämpää kuin levyllä. Tykkäsin hurjasti, Valle on luonteva esiintyjä joka saa näköjään tilan ja yleisön hyvin haltuunsa. Olen kuullut hänestä muutenkin pelkkää hyvää. Täytyy kehaista keikkaa, kun seuraavaksi näen hänet jossain.


Vallen keikan aikana ihmisiä alkoi virrata paikalle.
Loppuillasta sali pursui ihmisiä, ja lähes kaikilla oli saamenpuvut päällä.
Se oli todella eksoottista kaltaiselleni eteläläiselle, ja tosi kaunista ja hauskaakin katseltavaa.

Ailu Valle on mielestäni Suomen parhaita räppäreitä. 

Vallen keikan jälkeen oli SlinCrazen vuoro. Nyt halli oli jo täynnä ihmisiä, ja lähes kaikilla oli jonkinlainen juoma kädessään - ja meno alkoi olla aika hurjaa. Yleisö oli valtavan hyvin mukana jo Vallen keikalla ja sama meno jatkui mázelaisen SlinCrazen kanssa.




SlinCrazelta odotin paljon, mutta jouduin hiukan pettymään. Vallen mahtava keikka jätti SlinCrazen hiukan varjoonsa ja jostain syystä esimerkiksi äänentoisto ei tuntunut antavan SlinCrazen keikalle yhtä suurta oikeutta kuin Vallen räpätessä.

Tässä vaiheessa kellokin alkoi olla jo todella paljon ja koska olimme nähneet Felgen Orkesterin kivasti jo soundchekin aikana, päätin että odotamme Varjalanin ja lähdemme sen jälkeen kohti kotia. Varjalan on upean kaunis biisi, mutta ainakin eilisillan tapauksessa se toimii paremmin levyltä soitettuna kuin keikalla.

Erityisen hyvin sen sijaan myös livenä toimi SlinCrazen Suhtadit, johon on tehty myös tyylikäs musiikkivideo. Se biisi oli hienoa kuulla livenä.

En voi sanoa etteikö sydän olisi hiukan kärsinyt kun lähdimme keikalta näkemättä Felgen Orkesterin varsinaista vetoa. Kuitenkin jo lähtiessämme näin etuajassa olimme takaisin kotona vasta aamuneljältä, ja minulla oli aamupäivällä töihinmeno. Kaiken lisäksi ajokeli oli yöllä huono, tie oli liukas ja lunta tuprutti, joten jouduimme ajamaan aika hitaasti.

Onneksi Felgen Orkester tuntuu keikkailevan aika ahkeraan, joten varmasti menen sitä katsomaan livenä vielä useasti. Täällä voi kuunnella heidän musiikkiaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Variaattorin hihnan vaihto

Lapin äijän keitto

Haluamisesta