Sunnuntaiaamun saamenopiskelut

Hitaasti mutta varmasti yksittäiset saamen sanat alkavat tarttua päähäni.

Muun muassa seuraavat sanat osaan niin, että tunnistan ne ihmisten puheesta:

Kaunis: čáppa
Ruma: ropmi
Raha: ruđa
Hauska: suohtas, somá
Mutta: muhto
Tietenkin: diedusge
Kuka: gii
Mikä: mii
Iso: stuoris, stuorra
Pieni: unni, unna
Niemi: njárga
Tähti: násti (taitaa olla koiran nimenä yleinen)

Plus värit ja numerot tietenkin.

Tervehdyksiä:
Buorre idit, huomenta
Buorre beaivi, hyvää päivää
Buorre eahket, iltaa

Noihin kaikkiin kuuluu vastata ipmel atti.

Sen sijaan hyvänyöntoivotukseen, buorre idjat, vastataan samalla tapaa buorre idjat.

Jotain olen oppinut myös sanojen päätteistä, kuten go-päätteestä.
Ollugo = paljonko (ollu, paljon, esim. ollu giitu, paljon kiitoksia)
leago = onko (leat = olla, esim. mu namma lea = minun nimeni on)

Tutuiksi ovat tulleet myös sanat lantalainen ja rivgu eli riuku, jotka molemmat tarkoittavat ei-saamelaista naista. Minäkin olen siis riuku. Sanoissa ei kuitenkaan ole mitään rasistista tai väheksyvää, vaan ne ovat molemmat ihan neutraaleja sanoja, joilla ei tarkoiteta loukata.

Tänään on siis sunnuntai eli sotnabeaivi ja nyt on skábmamánnu eli marraskuu. Olen kuitenkin kuullut ihmisten puhuvan kuukausista suomen ja saamen sekoituksella, esimerkiksi tammimánnu, helmimánnu ja niin edelleen. Muutenkin saamelaiset käyttävät silloin tällöin suomen sanoja tai kokonaisia suomenkielisiä lauseita puheessaan, vaikka keskustelisivat saameksi.

Kommentit

Oma valokuva
Löysin itseni ja oman paikkani Lapista vuonna 2014. Rakastuin rauhaan ja omaan oloon, luontoon ja hiljaisuuteen, loputtomiin kiveliöihin, kirkkaisiin vesiin ja humiseviin tuntureihin.