Fifin kuulumisia

Ulkoilutan Fifiä vähintään kerran viikossa. Niin meillä pysyy yhteys yllä ja pääsemme molemmat vähän tuulettumaan.




Kerran viikossa ihan jo siksikin, että kerran viikossa saan varmistuksen siitä, että sillä on kaikki hyvin. Ja onhan se mukavaa päästä ajelulle. Auto haluaa, että sillä ajetaan.

Fiiu on käynnistyksen jälkeen aina selvästi hiukan järkyttynyt, mutta pienen ajomatkan jälkeen se saa sähäkkyytensä takaisin ja kehrää taas kuin kissa. Laitan sen aina johdonnokkaan kaksi tuntia ennen lähtöä ja sisätilalämmittimen käynnistän vähintään puoli tuntia ennen lähtöä.


Ennen kaikkein hulluinta lumimyräkkää ehdin onneksi harjata
suurimmat edelliset lumet pois ja laittaa hupun paikoilleen.

Tänään kotiin palatessani sulatin Fiiun kuonon päältä pois jäät, jotka siihen iskeytyivät kiinni pari viikkoa sitten. Silloin oli kova lumimyräkkä enkä ollut peittänyt Fiiua. Nyt sulatin jäät pois hellästi lämpimällä pesusienellä ja kuivasin saman tien varovasti vaaleanpunaisella pyyhkeellä.

Nyt on taas pieni auto onnellinen, kun saa peiton alla jäättömänä odotella seuraavaa reissua.

En ole vielä saanut selkoa siitä, irtoaisiko Fifille jostain tallipaikka. Jos ei, tilaan sille joululahjaksi kenties tällaisen:


Kuva: www.fiat500madness.com

Kävin päivällä Karasjoella apteekissa. Yritin päästä myös saamelaiseen kirjakauppaan, mutta tokihan se nyt on maanantaisin kiinni.

Parkkipaikalla jätin autoni käyntiin, kuten tasan kaikki muutkin ihmiset. Keskustan parkkiksella hyrräsi vierekkäin ainakin kuusi, seitsemän autoa, kun omistajat olivat ostoksilla. Uskalsin jättää Fifin siihen, koska vieressä oli norjalaisten hienoja kalliita mersuja ja volkkareitakin. 

Silti kaupassa ollessani kävin aina hermostuneena vilkuilemassa ikkunasta, että onhan kullannuppu vielä tallella.

En viivähtänyt kaupungilla pitkään, mutta saatan palata sinne huomenna paremmalla ajalla.

Tie Karasjoelle on hyvässä kunnossa eikä kitkojen kanssa ainakaan tänään ollut mitään ongelmia. Tiellä ei ole uria, mikä on todella, todella hieno homma. Karasjoelle on tästä helppo ajaa ja maisemat ovat upeat. Tänään näin reitillä ensimmäisen kerran poroja ja aivan lähellä Karigasniemen kylää näin myös ensimmäisen kuukkelini! Ensimmäisen siis mitä olen täällä nähnyt.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Variaattorin hihnan vaihto

Lapin äijän keitto

Haluamisesta