Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2014.

Henni jatkoi matkaa

Kuva
Norjan-matkan hiljaisuuden jälkeen tämä blogi virkoaa suruviestillä. Koiramme Henni piti eilen päästää paremmille hiirtenjahtausmaille, kun kahdesta leikkauksesta huolimatta syöpä väsytti pienen koiran. Matka meni vielä ihan hyvin, vain aivan matkan vipiviimeisinä hetkinä koiran silmistä alkoi nähdä, että nyt alkaa tämä elämä olla paketissa.

Kaikki sujui kauniisti ja rauhallisesti. Ennen Hennin lähtöä kehotin häntä lepäämään hetken aikaa, ennen kuin jatkaa taas seuraavaan elämään. Hän tuntui olevan ihan samaa mieltä.

Niin minä tämän koen: Hennin sielua tarvitaan nyt kipeämmin jossain muualla kuin täällä meidän luonamme. Viime talvesta en olisi mitenkään selvinnyt ilman häntä, ja kaikki nämä viisi vuotta, kun hän minulla oli, olen saanut nauraa lukemattomia kertoja katketakseni, kun koira on touhunnut omia hassuja juttujaan. Jo pelkästään Hennin kiltteys, söpöys, ilmeet ja eleet toivat hymyn niin kovin herkästi huulille.

Kiitin kaikesta ja toivotin hyvää matkaa, kun hän nukahti syliini…

Varis ja harakka

Kuva
Tällainen pariskunta on liikuskellut meidän pihalla yhdessä jo pitkän aikaa. Aina yhdessä, aina kahdestaan.
Ihania!

Lintupäivä

Kuva
Juttukeikalla ollessani haastateltavan piti ohimennen käydä rengastamassa muutama korppi. Hykertelin jo etukäteen, koin olevani todella etuoikeutettu, kun pääsin sellaista toimitusta seuraamaan.

Meillä oli vaikeus löytää korppien pesää. Edes emoja ei näkynyt eikä kuulunut. Löysin maasta mustan komean korpinsulan, jonka otin mukaani. Pian pesä sitten löytyikin. Sen juurella oli kakkaa, josta voitiin päätellä, että pesässä oli poikasia, vaikka pihaustakaan ei kuulunut.


Olimme korkean kallion laella Suomusjärvellä ja haastateltava kiipesi 15-metriseen mäntyyn. Pesästä löytyi neljä potraa korpinpoikaa, aika suuria jo. Linnut olivat ihan hipihiljaa, kunnes niitä alettiin ronkkia pesästä. Siinä vaiheessa alkoi älämölö, mutta nätistihän ne lopulta näyttivät olevan.

Maastahan minä sitä vain seurailin, en toki kiivennyt mäntyyn mukaan.


Korpinpoika näyttää paljon värikkäämmältä kuin aikuinen korppi. Silmät ovat kirkkaan siniset, suupielet ovat keltaiset ja poikasuntuva on vielä vaaleaa harmaata…

Luontokokemuksia lähisaaristossa

Kuva
Oltiin ystävän kanssa vappua viettämässä Kasnäsissä hänen perheensä mökillä aivan meren ääressä.

Jo matkalla mökille näimme komeita kurkia pellolla. Pysähdyimme kuvaamaan niitä ja ne alkoivat heti näyttää todella epäileväisiltä, mutta eivät kuitenkaan lentoon lähteneet. Ne vain nostelivat pitkiä kaulojaan ja ottivat ylväästi askeleita meistä etäämmäs. Meitä nauratti, että kurjen ylpeys ei kestä paniikinomaista pakenemista, vaan etäännyttävä on kuninkaallisen ylväästi aivan, kuin ei pelottaisi ihan kamalasti.

Emme me lähestyneet niitä, katselimme vain.

Kurki on muuten todella suuri lintu, kun sen näkee maassa.


Saapuessamme mökille keskiviikkoiltana sää oli kauniin aurinkoinen, vaikkakin kylmä.

Ensimmäiseksi meitä vastassa oli kuollut kottarainen, jonka myöhemmin hautasimme kauniille paikalle metsään, vehreään sammalikkoon riittävän syvälle maahan. Laitoimme kuusenoksan vielä päälle koristeeksi ja muistoksi.

Pakkasimme paperikassiin mukaan pari olutta, sipsejä ja valkohomejuustoa sekä p…