Raha ja ruoka

Kaksi asiaa:

1. Ei ne isot tulot vaan ne pienet menot
2. Ei se hurja liikkuminen vaan se kohtuullinen syöminen

Joulu oli ravinnollisesti yltäkylläistä aikaa ja joulukuussa meni paljon myös rahaa. Nyt on aika järjestäytyä. Tämä ei ole mikään uudenvuodenlupaus, vaan takaisin ruotuun palaaminen.

1. Olen elänyt rahan kanssa turhan hövelisti viime viikot.
Kaiken lisäksi sijoitin jonkinmoisen rahasumman juuri osakkeisiin - ensimmäistä kertaa elämässäni! Riskihän se on, mutta osakesijoittaminen on kiinnostanut minua jo vuosia ja nyt tuli sellainen olo, että sitä on aika kokeilla. Valitsin sijoitettavaksi summan, jonka menettäminen kokonaisuudessaankaan ei ylitsepääsemättömästi horjuttaisi talouttani. Itse asiassa selviäisin siitä ihan hyvin. Vaikka ottaisihan se toki hemmetisti päähän.

Kohde, johon rahat sijoitin, on hyvin riskialtis, mutta jotenkin minulla on siitä kamalan hyvä fiilis. Olen punninnut tilannetta pitkin talvea ja nyt tuntuu hyvältä. Intuitio on jopa niin hyvä, että olen itsekin siitä yllättynyt.

Pian se nähdään, että onko mulla tällaisiin asioihin mitään tuntumaa. Jos on, niin ehkä se ratkaisee rahahuolet koko loppuelämäkseni. Jos ei, niin too bad. Tulipahan kokeiltua.

No mutta, nyt on joka tapauksessa aika kiristää kukkaron nyörejä. Seuraavasta palkasta lähtee suoraan säästötilille lähes tuplasti enemmän kuin normaalina kuukautena. Ei mene kauaakaan, ennen kuin olen saanut säästettyä osakkeisiin sijoittamani rahasumman ja paljon enemmänkin takaisin tavalliselle säästötililleni.

Voin siis rauhassa jäädä seuraamaan, kuinka osakkeiden käy. Tämä on kyllä todella jännittävää! En muista koska olisi viimeksi ollut perhosia vatsassa niin paljon kuin eilen, ensimmäiset osakkeet ostaessani. Mutta tunne oli kokonaisvaltaisen hyvä. En mielestäni yleensä ole todellakaan ollut mikään riskinottaja, mutta tämä tuntuu jotenkin sairaalla tavalla oikeasti hyvältä. Arvokas oppitunti tämä minulle on joka tapauksessa, kävi miten kävi. Ainakin olen hemmetin tyytyväinen itseeni ja siihen, että rohkaistuin yrittämään sijoittamista ylipäänsä.

Säästäminen on oikeasti tosi helppoa, kunhan vain on tiukka rahojensa kanssa. Se ei tarkoita, että pitäisi istua kylmässä ja pimeässä ja syödä pelkkää pahvia. Mutta jos joka toisenkin heräteostoksen jättää tekemättä, niin sillä säästää jo paljon. Ja jos jättää jokaisen heräteostoksen tekemättä, säästää hurjasti. On syytä myös miettiä, mitä sellaisia asioita ei oikeasti tarvitse, joita on aina ajatellut tarvitsevansa. Minullakin on kuukaudessa mennyt paljon rahaa naposteluihin ja erikoisteehen, joita en todellakaan tarvitse. Kaapeissa on teepusseja niin paljon, että niitä riittää vuodeksi, vaikka joisin kolme mukillista teetä päivässä. Rahahanat sulkeutuvat nyt siis esimerkiksi teen osalta.

Kun kännykkä- ja sähkölasku sekä vuokra on maksettu, en oikeasti tarvitse juuri muuta kuin vähän perusmuonaa itselle ja koiralle sekä polttoainetta autoon. Oikeasti.

2. Joulunajan mätöt on nyt mätetty.
Nyt on aika syödä kaapeista hiljalleen pois kaikki tavallinen ja tylsä muona, jota sinne on aikojen saatossa kertynyt.

Kuten tölkkihernarit ja pakastelokerosta halvat kalapuikot. Niitä riittää vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Ainakin kahdeksi viikoksi. Se on puoli kuuta!

Tylsää muonaa ei koskaan tule syötyä liikaa, ja siinä säästää rahaakin (ks. kohta 1) kun ei hae kaupasta aina vain jotain parempaa. Kuten valkohomaria, suolakeksejä ja maksalaatikkoa.

Joulun jälkeen sekä kroppa että kukkaro kiittävät nuukaa ihmistä.

Kommentit

Oma valokuva
Löysin itseni ja oman paikkani Lapista vuonna 2014. Rakastuin rauhaan ja omaan oloon, luontoon ja hiljaisuuteen, loputtomiin kiveliöihin, kirkkaisiin vesiin ja humiseviin tuntureihin.