Kouvola

Piipahdin viikonloppuna ystävän luona Kouvolassa. En ole ennen ajanut noin pitkää matkaa (250 kilsaa suuntaansa) autolla yksin, mutta hyvinhän se meni. Ajoin motarilla Lohjalle, sieltä tietä nro 25 Hyvinkään ohi Mäntsälään, siitä taas motaria Lahteen ja lopulta taas tietä nro 12 Kouvolaan. Ajomatka kesti muutaman tunnin. En malttanut pysähtyä kahvittelemaan saati syömään matkalla, aivan pienen pysähdyksen tein huoltsikalla jossain Lohjan ja Mäntsälän välimaastossa.

Lähdin ajamaan perjantaina töiden jälkeen, joten pimeä ehti laskeutua jo ennen kuin ehdin edes Lohjalle. Maisemista ei siis menomatkalla tarvinnut nauttia. Sitä enemmän nautin kuitenkin musiikista: DJ Broiler oli soittolistalla ykkösenä koko pitkän matkan. Tie ei ollut niin liukas, että siinä olisi koko ajan tarvinnut olla sydän syrjällään. Mutta kyllähän sitä varovainen sai olla.

Mulla oli kännykkä ja sitä myöden navigaattori kyllä mukana, mutta en tarvinnut ajo-ohjeapua. Olin ennen lähtöä katsonut reitin kartalta ja Streetview'n kautta olin katsonut kaikki oleelliset risteykset. Risteykset olivat minulle siis jo tuttuja, vaikka ajoin niihin ensimmäistä kertaa elämässäni. Eikä ollut edes vaikeaa! Menestyksekkäästi ajoin suoraan kaverin pihalle.

Lauantai startattiin aamupalalla katsoen Top Gearin Polar Specialia. Mun lempispessu! Sitten lähdettiin turistikierrokselle Kouvolaan. Ei ehkä maailman kaunein kaupunki, mutta keskusta oli kivan kompakti ja monipuolinen. Taaplattiin kävelykatua ja käytiin Coffee Housessa.

Sain opastetun ajelun myös Kasarminmäellä, jossa nykyisin toimii KYAMK - aika hemmetin hienoissa rakennuksissa! Käytiin tsekkaamassa myös ihan kaupungin ulkopuolella oleva valtava kauppakeskus Veturi. Ei ihme jos kaupungin keskusta vähän näivettyy, kun vain muutaman kilsan päässä on tuollainen shoppailijan megasatuparatiisi.

Takaisin kämpille ajettiin sightseeing-reittiä niin, että nähtiin hienosti valtavat UPM:n tehtaat upeassa jokimaisemassa. On se valtava kompleksi.

Kammattiin naamamme ja lähdettiin illaksi ulos. Ystävän kaveri oli kutsunut meidät hohtokeilaamaan hänen ja vaimonsa kanssa. Olen keilannu viimeks lukiossa, mutta olis se paljon huonomminkin voinut mennä. Oli ihan huippukivaa!

Keilauksen jälkeen mentiin Olé-nimiseen espanjalaisravintolaan. Tilasin alkuruuaksi valkosipuliöljyllä maustetut herkkusienet ja pääruuaksi jättirapuja, jotka tarjottiin maustetun riisin ja paistettujen kasvisten kanssa. Suosittelen Oléta vilpittömin mielin. Ravintola oli viehättävä ja ruoka todella hyvää, samoin palvelu.

Ravintolassa tuli puheeksi, että voitaisiin vielä käydä neljästään katsomassa uusi Paranormal Activity -leffaa. Ei ehditty näytökseen, mutta ajettiin ystävän kotiin ja katsottiin siellä leffa nimeltä Wolfman. Ihmissudet ja vampyyrit ei ole mun juttu, mutta hyvässä seurassa sitä nyt katsoo mitä vain.

Sunnuntaina lähdin ajamaan kohti kotia jo puolilta päivin, saadakseni nähdä maisemat valoisaan aikaan. Aurinko paistoi mielettömän kauniina ja huudatin taas koko matkan DJ Broileria. Autossa oleminen ja musiikin huudatus on oikeasti ihan kamalan terapeuttista. Mietin Norjaa ja sinne muuttamisen mahdollisuuksiani. Jos osakesijoitukseni jostain syystä poikisivat kunnon voittoa, voisin niiden rahojen turvin hyvinkin muuttaa. Pitää muutenkin myös tutustua lähemmin norjalaisiin työpaikkasivustoihin. Sitä vaihtoehtoa täytyy pitää silmällä.

Kotimatkalla pysähdyin vielä Kasvihuoneilmiössä. Kävelin suoraan koko komeuden läpi pimeään ja kylmään takahuoneeseen, jossa puoli vuotta sitten näin myytävän armeijan upeita lyhyitä villakangastakkeja. Takki löytyi ja se maksoi 8 euroa. Se on minulle hiukan iso, mutta ainakin sen alle mahtuu hyvin villapaita, tai oikeastaan kaksikin. Kassan kautta ulos ja kotiin.

Ja nyt maate.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Variaattorin hihnan vaihto

Lapin äijän keitto

Haluamisesta